Historia
Nykymuotoisen siirtolapuutarhatoiminnan katsotaan alkaneen 1800-luvun lopulla Saksassa. Toiminnan ajatuksena oli saada kaupungin vähävaraisille lapsille mahdollisuus terveelliseen kesänviettoon. Nykyaikainen siirtolapuutarha on monipuolinen vapaa-ajanviettopaikka, jossa taajamassa tai sen läheisyydessä voidaan ekologisella tavalla toteuttaa mökkeilyä ja puutarhaviljelyä.
Suomeen siirtolapuutarha-aate tuli 1900-luvun alussa. Helsingin kaupunginvaltuustossa keskusteltiin siirtolapuutarhan perustamisesta 1902. Hanke kuitenkin raukesi. Suomen ensimmäinen siirtolapuutarha perustettiin Tampereen Hatanpään niemelle 1916. Puutarha toimii edelleen Niihaman alueella.
Litukan siirtolapuutarha perustettiin 23.9. 1922 ja tällä hetkellä palstoja on 201. Vuokrattavien palstojen pinta-ala on noin 300-350 neliötä ja siirtolapuutarha-alue on pinta-alaltaan n. 8.15 hehtaaria.
Litukan puutarha-alueen historia
Nimensä Litukan siirtolapuutarha on saanut Litukan huvilasta. Erland Litukka siirsi kesähuvilansa 1800-luvun lopulla Juhannuskylästä Kalevan perämaille. Nykyisin paikka on Koskentien talojen ja Litukankadun pohjoispuolen aluetta, jossa Litukan huvila oli aina 1970-luvun lopulle saakka.
1900-luvun alusta Litukan mailla toimi Tampereen lastensuojelulautakunnan alainen koululaisten kasvitarha. Alueella toimi johtajana opettaja Otto Sillantie. Hänessä heräsi ajatus saada alueelta lisämaata perheviljelmiä varten. Tampereen kaupunki vuokrasikin 1.5 hehtaarin maapalan, joka jaettiin 52 palstaan. Palstojen vuokraus alkoi 23.09.1922. Alue ja sen viljelijät saivat nimekseen Litukan Perhepuutarhurit.
Palstoista riitti kysyntää ja viljelijät hyväksyttiin lähinnä sosiaalisilla perusteilla. Parin vuoden kuluttua havaittiin tarpeelliseksi siirtyä yhdistysmuotoiseen toimintaan ja perustettiin alueen hoitokunta 19.10.1924. Tästä lähtien yhdistys oli toisena osapuolena asioitaessa vuokraisännän - Tampereen kaupungin kanssa.
1930-luvulla yhdistys liittyi vastaperustettuun Suomen siirtolapuutarhaliittoon. Nykyisen nimensä - Litukan Siirtolapuutarhayhdistys ry - yhdistys sai vuonna 1944.
Vuonna 1989 valmistui Kekkosentie, joka halkaisi siirtolapuutarha-alueen. Osa mökeistä siirrettiin uusille paikoille, osa jouduttiin purkamaan. Petsamon puolelle jäävää aluetta kutsutaan nykyään uudeksi puoleksi ja Kalevan puolella olevaa vanhaksi puoleksi.
Yhdistyksen omistamat rakennukset
Kerhotalon rakentamisesta oli keskustelua jo 1943 aluelaajennuksen yhteydessä. Sodan ja sen jälkeisen pula-ajan vuoksi hanke kuitenkin lykkääntyi. Vihdoin 26.07.1950 pidetyssä kokouksessa päätettiin rakennus tehdä. Työt aloitettiin pienehköjen lahjoitusten, saadun testamentin sekä kaupungin lainan turvin.
Kunnianhimoinen rakennusprojekti vaati kuitenkin paljon. Silloisen hallituksen jäsenet tekivät rohkean teon ja takasivat henkilöisesti noin 1,6 miljoonan silloisen markan lainan. Lisäksi yhdistyksen jäsenet tekivät noin 13 000 tuntia talkotyötä. Lopullisesti kerhotalo valmistui vuonna 1953.
Litukan uusi vuokrasopimus solmittiin 1992. Samassa yhteydessä sovittiin, että ryhdytään neuvottelemaan Petsamon puolelle tulevan huoltorakennuksen rakentamisesta.
Vuonna 1995 päästiinkin sopimukseen kaupungin tuesta hankkeelle. Rakennusmontun ja kunnallistekniikan kustannuksista vastasi kaupunki. Kaikki muut työt tehtiin kaupungin takaamalla lainalla ja talkootyönä. Täten yhdistys sai käyttöönsä oman saunan takkatupineen. Litukan uusi voimassaoleva vuokrasopimus uudistettiin 2012.